Palaa listaukseen

Tommi Lepojärvi: Kunta- ja soteväen surutyö

Suurin osa Suomen kunnista on perustettu vuoden 1865 Kunta-asetuksella. Sairaanhoitopiirejä kunnat ryhtyivät perustamaan 1950-luvulla. Terveyskeskusten menestystarina alkoi 1970-luvun kansanterveyslaista. Maakuntien itsehallinto on sisältynyt perustuslakiin jo itsenäisyytemme alusta lähtien.

Edellä mainitut uudistukset ovat vastanneet omien aikakausiensa tarpeisiin vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Tosin maakuntahallinto jäi sadaksi vuodeksi toimeenpanematta.

Jos tarkastelemme yhteiskuntaa, sen lainsäädäntöä ja arvoja, väestön sosioekonomisia seikkoja, elinkeinoelämää sekä teknologian ja tietoliikenneyhteyksien kehittymistä, viime vuosikymmenien aikana ei juuri mikään ole jäänyt entiselleen.

Paitsi ihminen. Kun sotaa käyvät tahot pudottavat pommeja korkealla lentävistä lentokoneistaan siviiliväestön niskaan, tuntuu, ettei lajimme ole kovin paljoa sivistyksessä luolamiestä edellä.

Toisaalta, evoluution hitauden tuntien biologit eivät varmaan ole tästä yhtään yllättyneitä. Vaikka keräilytaloudessa eläneestä esi-isästämme on monien vaiheiden kautta tullut kännykkää tuijottava oman aikansa ”prototyyppi”, lajina ihminen vaikuttaa muuttuneen vain hyvin vähän.

Ympäristö, jossa elämme, vaatii, mahdollistaa ja tarjoaa asioita, joita ennen oli hankala edes kuvitella. Tulevaisuus ei tästä kummene yhtään; sen hahmottaminen on aivan yhtä hankalaa.

Sote-uudistuksen motiivina on menojen kova kasvuvauhti. Tähän vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen ja sairastavuus, uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittyminen sekä medikalisaatio. Perimmältään kysymys on elintason noususta. Sen myötä sote on paisunut kaikkia koskevaksi mammutiksi.

Jo edellinen hallitus valmisteli soten irrottamista kunnista ja sairaanhoitopiirien lakkauttamista; sote-palvelut tuli integroida keskenään. Tuolloinen eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi raamit nykyiselle hallitukselle.

Kyselyjen mukaan puolet kuntajohtajista on helpottuneita, kun pääsee jatkuvasti kuntien taloudelle ongelmia aiheuttaneesta sotesta eroon. Toinen puoli kaipaa kunnille jatkossakin mahdollisuutta toimia sote-toimialalla, jotta palvelut ja -työpaikat eivät karkaisi ja näennäinen valta vaikuttaa rahan käyttöön säilyisi.

Joka ei tunne historiaa, ei ymmärrä tulevaa. Katse kannattaa nostaa yli nykyisten valtasuhteiden ja organisaatiorajojen. Vaikka hallitus tai sen sote-lakiesitys kaatuisi, surutyö kannattaa jo aloittaa. Vastaisuuden varalle. Elämä jatkuu muutosten jälkeenkin. Sote-historia on osoittanut, että jopa entistä parempana.

Tommi Lepojärvi

projektinjohtaja, blogin päätoimittaja

Teksti on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi lehdessä 19.10.2016